lauantai 3. lokakuuta 2009

KUOLLEISTA TEOISTA ELÄVÄÄN USKOON

Tampere täyttää 1.10 2009 230 vuotta, se on virkeä vanhus. (anteeksi kaikki 230- vuotiaat, jotka eivät tunne itseään vanhoiksi) Tähän asti Aamulehden sivuilla Tampereen iästä. Nyt päästään otsikon määräämään aiheeseen, tosin aluksi tässäkin puututaan Tampereen ikäkysymykseen, mutta syvällisemmin. Tampere täyttää tänä vuonna 230 vuotta. Kaupungilla on vahvat juuret. Tiesitkö, että Tampereen ja koko Suomen teollisuuden perustaja James Finlayson tuli tänne ensimmäisen kerran 190 vuotta sitten käynnistämään Raamattujen levitystä. Myöhemmin hän pyysi ja sai keisarilta uskonvapauden. Koko tehtaan väki aloitti päivänsä yhteisellä rukouksella.

Finlayson oli kveekari. Tälle herätysliikkeelle on tyypillistä janota Jumalan läsnäoloa ja johdatusta. Nokia missio haluaa aktiivisesti levittää tässä ja monessa muussa kaupungissa pelastuksen sanomaa. Me haluamme pysyä lähellä Jeesusta. Se merkitsee eläviä tekoja eli Jumalan läsnäolon tunnistamista jokapäiväisessä elämässä.

Jumala ei antanut meille vain paljon tietoa, jota meidän pitää opiskella, vaan ilmestyksen läsnäolostaan. Hän haluaa persoonallisen suhteen meihin. Miten suhde solmitaan? Hän ilmoittaa itsensä Sanassaan, Raamatussa. Kaikki siinä on totta, mutta Hän vaikuttaa meissä myös tahtomista ja tekemistä. Hän haluaa ilmestyä meille.

Me menemme monen ahdistuksen kautta sisälle Jumalan valtakuntaan. Vaikeudet, ongelmat ja sairaudet ovat kuin portti uuteen. Jumala antaa koko ajan uutta ymmärrystä itsestään, mutta usein me olemme hitaita oppimaan. Vaikeudet sysäävät meitä eteenpäin. Jumalan läsnäoloa ja rakkautta emme voi ansaita. Hyvät tai huonot ihmiset eivät saa hyvää tai huonoa elämää. Kaikki asiat tässä elämässä voivat uskon näkökulmasta olla meille hyväksi.

Jumala ei halua meitä sairastuttaa vaan parantaa. Hän ei halua saattaa meitä vaikeuksiin vaan päästää niistä. Omat sairauteni ovat opettaneet minua luottamaan hullun rohkeasti Jumalaan. Sydäninfarkti on nyt voitettu, pallolaajennukset ovat takanapäin ja elämä tuntuu ihanalta. Olen oppinut paljon, olen siitä Jumalalle kiitollinen.

Helsingin vastuunkantajamme loukkaantui pahasti liikenneonnettomuudessa. Olemme miettineet ja rukoilleet ja kysyneet: miksi? Hän oli suunnttelemassa evankelioimiskampanjaa Helsinkiin. Oliko tässä syy hyökkäykseen? Emme tiedä, mutta sen ymmärrämme, että koettelemus kääntyy voitoksi ei vain hänelle, vaan Missiolle ja Helsingille myös: YHÄ ISOMPI JOUKKO ON SAANUT SYDÄMELLE pääkaupungin evankelioimisen, myös nuoret ovat lähtemässä liikkeelle! Me voimme jättää Kristuksen opin alkeet (Hebr. 6: 1-2). Me saamme syödä vahvaa ravintoa. Mitä on vahva ravinto? Lisää tietoako? Vahva ruoka on sitä, että aistimme ovat tottumuksesta harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta (Hebr. 5:14). Se merkitsee, että elämässä näemme selvästi Jumalan johdatuksen ja joka päivä kysymme häneltä neuvoa ja saamme ilmestyksen hänen läsnäolostaa ja voimastaan.
Markku Koivisto

5 kommenttia:

  1. Hyvä teksti ja rohkaseva,puhutteleva!niin sitä todellista Jumalan läsnäoloa ja voimaa tarvitsemme!hyvin kirjoitettu Kirsti!Nokian Missio on varmasti hyvä paikka!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Krista kommentistasi! Me tarvitsemme Jumalan läsnoloa. Luulisin Nokia Missionin olevan hyvä,
    siellä on armolahjat käytössä.
    Kaipaan enemmän,tahdon elää oikein,
    mutta en elä.

    VastaaPoista
  3. Hei Kirsti!Mun mielestä sä voisit vaikka julkistaa tän sun blogisi.Katsoin,että ainakin yli 1000 oli katsonut profiiliasi,mutteivat tänne päässeet.Sä voisit,jos tahtoisit kirjoittaa myöskin onnettomuudestasi ja omista kokemuksistasi elämässäsi.Sulla olisi paljon kerrottavaa.Ja nämä kaikki ihanat juttusi hengellisistä asioista ja muuista mukavista ja kiinnostavista jutuistasi.Tykkään blogistasi.Tosi rohkaiseva.Jeesus haluaa persoonallisen suhteen meihin.

    VastaaPoista
  4. Mä luen tätä niin mielelläni.Kivasti keksitty kaikki täällä:)

    VastaaPoista
  5. Kiitos Kata kommentistasi.En kai uskalla avata,ainakaan vielä.Pelkäisin sitä tressiä,no mietitään.Kohta menen vierailulle sinun blogiisi.

    VastaaPoista